SEFEn Kylterivaliokunta KANNANOTTO


17.5.2005



TULORAJOJA NOSTETTAVA

Suomen Ekonomiliiton Kylterivaliokunta pitää tärkeänä vapaan vuositulon tulorajojen nostamista vastaamaan ansiotasokehityksessä tapahtunutta muutosta. Nykyiset rajat 505 euroa jokaista opintotuki-kuukautta kohden ja 1 515 euroa tuetonta kuukautta kohden eivät vastaa kehitystä, jota ahkera opiskelija voisi opiskeluidensa ohessa suorittaa.

KELAn tekemän opintotukijärjestelmien vertailun perusteella Suomessa on Pohjoismaiden alhaisin opintotuki (asumislisä, opintolaina ja opintoraha) ja alhaisimmat tulorajat, joten suomalaisopiske-lija ei voi nostaa toimeentuloaan edes työssäkäynnillä. Yli 31 000 tuensaajaa joutuu palauttamaan opintotukea viime vuodelta, koska heidän vuositulonsa ylittivät vuositulorajan. Nykyiset vapaan vuositulon tulorajat ovat tulleet voimaan vuonna 1998 eikä niitä tämän jälkeen ole nostettu.

Tulorajat antavat nykyisessä muodossaan aktiiviselle opiskelijalle oudon kuvan siitä, että tehokasta ihmistä joka pystyy täysipäiväisesti opiskelemaan sekä käymään osa-aikatyössä rangaistaan vaatimalla tältä takaisin jo maksetut tuet. Opintotuen saaminen edellyttää joka tapauksessa 25 opintoviikon suorittamista lukukaudelta. Tämän tulisi taata se, ettei opiskelija voi venyttää opiskeluaikaansa ainakaan valtion kustannuksella.

Monelle opiskelijalle opiskeluaikana hankittu työkokemus on ensiarvoisen tärkeä työllistymisen kannalta heti valmistumisen jälkeen. Määrätietoisella opiskelijalla tulisi olla mahdollisuus hankkia oman koulutusalansa työkokemusta täysipäiväisten opintojen ohessa. Aktiivista opiskelijaa ei tulisi näin ollen rangaista asettamalla tulorajoja kohtuuttoman alhaisiksi yleiseen tulotasoon nähden.

Tulorajojen nostaminen on välttämätöntä viimeaikaisten koulutuspoliittisten ratkaisujen valossa. Mikäli yksittäisen opiskelijan opintojen suoritustahtia tullaan tulevaisuudessa rajaamaan, on osa-aikainen työssäkäynti ainoa mahdollisuus kartuttaa elintärkeitä suhteita työelämään, sekä saada tarvittavaa työkokemusta jatkoa ajatellen.

Edellä esitetyn perusteella nykyistä vapaan tulon rajaa tulisi nostaa vastaamaan nykyistä yleistä tulotasoa. Tilastojen valossa tulorajojen nostaminen 20 %:lla olisi vähintäänkin kohtuullista ja oikeutettua. Vastaavana vaihtoehtona tulorajojen nostamiselle voidaan pitää myös järjestelmää, jossa kesäkuukausien ansiot jätettäisiin huomioimatta opintotuen tulorajoja laskettaessa.

Ahkeraa opiskelijaa ei saa rangaista!



__________________________________________________________________________________
Kylterivaliokunta on Suomen Ekonomiliiton toimielin, joka edustaa maan 13.500 ekonomiopiskelijaa. Kylterivaliokunta toimii kauppatieteellisten opiskelijayhteisöjen yhdistäjänä ja edunvalvojana, sekä linjaa ja kehittää SEFEn opiskelijatoimintaa.

KVK:lta hienoa kannari!

Vertailuksi islantilaiset ja norjalaiset opiskelijat saavat opintotukea noin 1000 euroa kuukaudessa niin suomalainen joutuu pärjäämään reilulla 600 eurolla (sisältää lainan, joka siten on myös opintotukea). Vapaan tulorajojen taso on todella suuri epäkohta. Suomalainen korkeakouluopiskelija saa ansaita työtuloja 9090 euroa vuodessa, kunnes opintotukea aletaan periä takaisin. Muissa pohjoismaissa, paitsi Islannissa, raja sijoittuu 9250 - 12 650 euron välille.

KELA ja SYL moittivat juuri opintotukijärjestelmää jälkeenjääneeksi -eikä syyttä. Opintorahaa ei ole korotettu vuoden 1992 jälkeen. Elinkustannusindeksin mukaisesti laskettuna opintorahan pitäisi nykyisin olla 314 euroa.

Marraskuussa opiskelijoiden asumislisän vuokrakatto nousee 252 euroon.

Opiskelijoiden olot ovatkin hyvät, ei tässä sitä kukaan kiistäkkään. Mutta niiden ajan tasalla pitämiseen KVK ottikin kantaa. Tulorajoilla rajataan opintotuki pois sellaisilta, joille se ei kuulu. Mutta palkkojen noustessa joka vuosi alkaa lenkki kiristymään palkkatulon noustessa pienemmällä työllä kohti tulorajojen ylärajaa. Palkkojen nousu perustuu siihen, että kaikki muukin eläminen kallistuu (joku voisi puhua vaikkapa inflaatiosta).

Opiskelija on tässä kierteessä jäänyt statistin rooliin. Ylioppilaskunnissa, opiskelijajärjestöissä ja nyt myös Kylterivaliokunnassa tehdään opiskelijan puolesta paljon työtä asian korjaamiseksi.

Opintotuki on jäänyt mielestäni pahasti jälkeen myös muuten kuin suuruutensa ja tulorajojen osalta. Mun mielestä tulovalvontaa pitäisi muuttaa niin, että vuosi jaetaan kolmeen neljän kuukauden jaksoon (tammi-huhti, touko-elo, syys-joulu). Jokaiselta neljän kuukauden jaksolta katsotaan tulot ja nostetut tuet. Tällöin kesätyötulot eivät vaikuttaisi koko vuoden tukeen vaan estäisivät käytännössä kesäaikaisen tuen noston (jota ei tarttisi nostaakaan, koska ei opiskele ainakaan täyspäiväisesti). Opintotuki voisi toteuttaa tehtäväänsä täyspäiväisen opiskelun nykyistä paremmin, kun "maksuvalmius" olisi koko ajan edes jollakin tasolla.

Nykysysteemissä, jos suht' aikaisin keväällä tietää saavansa hyväpalkkaisen kesätyön voi tulla tilanne, että tukea ei voi ainakaan kaikilta kevätkuukausilta nostaa tulorajojen ylittymisen pelossa. Mutta eivät ne tulevaisuuden tulot lämmitä kuin vasta keväällä ja ehkä seuraavana syksynä. Tai jos on kesällä ollut hyväpalkkaisessa työssä, josta tienatut rahat on voinut käyttää esim. opiskelumahdollisuuksiensa parantamiseen, ei syksyllä välttämättä ole rahaa jäljellä, mutta tukea ei voi nostaa, kun tulorajat paukkuu.

Ei ehdottamani järjestelmäkään kaikkea kikkailua ja porsaanreikiä poista, mutta helpottaisi sellaista opiskelijaa, joka haluaa opiskella talvet ja tekee sivulla osa-aikatöitä ja on kesäisin esimerkiksi täysin alaavastaavassa kesätyössä. 10 - 20:n viikkotyötunnin ohella pystyy ihan hyvin opiskelemaan 30 - 40 ov:ta vuodessa, mutta siitä saadulla palkalla ei elä. Kuitenkin se yhdessä kesätyön kanssa voi nostaa koko vuoden tulot melkoisen korkeaksi.

Hyvä keskustelun avaus Sefen puolelta ja myös Warrantilta, että tuodaan tänne asia esille. Opintotukiasiat tulisi olla meillä ainejärjestöissä ja ylioppilaskunnassa nyt suuremmin keskustelussa. 252 saavutettiin osaltaan ylioppilaskuntien yhteisellä päätöksellä seisoa saman ensisijaisen tavoitteen takana sen sijaan, että jokainen haluaisi vähän eri kohtaan opiskelijan toimeentuloa parannusta. Nyt tilanne on siis se, että jossain vaiheessa ylioppilaskunnat joutuvat linjaamaan uuden yhteisen tavoitteen (tähän ainakin on pyrkimyksiä ilmassa).

En kyllä osaa tällä hetkellä sanoa valtakunnallista suuntausta ylioppilaskuntien kesken, muuta kuin, että perinteisesti kylteri- ja teekkariylioppilaskunnat ovat olleet äänekkäimpiä tulorajojen suhteen. Mutta ennen tällaisia linjauksia tulisi ylioppilaskunnan sisällä päästä asiasta kunnon keskusteluun, missä ainejärjestöilläkin tulisi olla suurempi rooli, kuin yleensä sosiaalipoliittisissa asioissa. Totuus lienee, että tulorajat kohtelevat eri alojen opiskelijoita kuitenkin hiukan eri tavalla.

---

Se oli aivan selvasti budjetti, siina oli paljon numeroita. - George W. Bush

Tänään positiivisia uutisia tulorajoista Tekstiteeven sivulla 106.

Opetusministeriö haluaa nostaa tulorajoja, Karpela kannattaa ajatusta! Ministeriön kansliapäällikkö Markku Linna korottaisi rajoja yleisen ansiotason nousun mukaan. Ainoa jarru on Kalliomäki, joka haluaisi ensin nähdä viime vuoden tukiuudistuksen tulokset.

Viime viikkoisen opiskelijoiden yhteisen opintorahakannanoton jälkeen sanoinkin Oscarin pöydässä, että kyllä päättäjistä keksii nyt tulorajoja nostaa..

Kyllä ne nousee!

Nyt oli SEFE yhtenä kiitoksen lausujana tämän aamuisessa julkilausumassa, jossa kiiteltiin tulorajojen nostoaikeita.

Nyt kannanottojaan tulorajojen korottamisesta julkaisseet ovatkin käytännössä esittäneet indeksikorotusta. Järjestöjen vaatima korotus palauttaisi tulorajat ostovoimaltaan sille tasolle mitä ne olivat 1992, kun nykyiset tulorajat hyväksyttiin.

--peris

---

Se oli aivan selvasti budjetti, siina oli paljon numeroita. - George W. Bush